• FIN   |   EN

  • Vivi harjoittelija Harjoittelija

    Missä he ovat nyt: Vivi

    Missä he ovat nyt: Vivi • Kesto: 4 min.

    Vivi tässä hei! Arkkitehtuurista, fonteista ja upeista käyntikorteista innostuja, musiikin, mustan kahvin ja aikaisten aamujen rakastaja. Ja mikä olennaisinta: Schmidt Communicationsin harjoittelija vuodelta 2016.

    Päädyin S-Comille osittain sattuman kautta. Alkuvuodesta 2016 tuoreena turkulaisena ja työttömänä hain työkokeiluun painotalo Prigiin. Mielenkiintojeni kohteiden perusteella he kuitenkin kertoivat tietävänsä sopivamman paikan minulle, ja muutaman päivän kuluttua sainkin soiton Melina Schmidtiltä, S-Comin yrittäjältä. Olin uusi paikkakunnalla, ja S-Com vielä suhteellisen pieni toimija, joten en ollut kuullut heistä. Pääsin haastatteluun, jossa paikalla Melinan lisäksi oli silloinen asiakkuuspäällikkö (kaikilla meillä kolmella oli sattumalta tekonahkaiset housut jalassa). Toimistona toimi niihin aikoihin Melinan koti idyllisessä lähiössä. Olin mielettömän innoissani; pääsin työskentelemään ad-assistenttina, tyylikkäässä kotitoimistossa, osaavien ja intohimoisten ihmisten parissa!

    Artesaanista graafiseksi suunnittelijaksi

    Itse olin valmistunut ammattikoulusta tekstiili- ja vaatetusalan artesaaniksi keväällä 2015, mutta ollut jo ennen sitä varovaisen kiinnostunut graafisesta suunnittelusta. Erityisesti kuvittaminen ja taittotyöt kiinnostivat ja tuntuivat omalta jutulta. Ammattikoulussa olin hieman tutustunut Adoben ohjelmistoihin, joten täysin nollasta en siis lähtenyt. Jo ensimmäisenä päivänä S-Comilla osaamiseni täydentyi, kun opin CMYK:in ja RGB:n eron, tein pienen mainoksen asiakkaalle ja sain käsiini Typografian käsikirjan. Sain käyttööni MacBookin, kärsivällistä opastusta joka ikiseen asiaan josta kysyin, sekä ison kupin kahvia aamuisin toimistolle saapuessani. Työtoverit olivat ihanan räiskyviä ja suvaitsevia persoonia, joiden seurassa pystyi olemaan oma itseni ja työn ohella käymään elämän kriisejä läpi.

    ad-assistentti harjoittelija

    Kolmen ja puolen kuukauden aikana minut tutustutettiin Pantone-värikarttoihin, visuaalisiin identiteetteihin ja typografian maailmaan. Pääsin tekemään mainoksia verkkoympäristöön sekä perinteiseen printtimediaan, sisältöä sosiaaliseen mediaan, logoja ja kuvitustöitä, sekä valokuvaamaan. Minut otettiin myös mukaan asiakastapaamisiin sekä vierailulle yhteistyökumppaneiden yrityksiin. Kun työkokeilujaksoni aikana hain opiskelemaan ammattikorkeakouluihin, sain S-Comin tyypeiltä kaiken lisäksi henkistä tukea ennakkotehtäviin ja pääsykokeisiin (kiitos!). Sopivasti työkokeiluni päätyttyä kuulin heti seuraavalla viikolla päässeeni Turun AMK:n muotoilun linjalle.

    Työkokeilujaksoni S-Comilla oli tehokas. Jossain vaiheessa olin tehnyt niin paljon layouteja, että havahduin kesken työpäivän ajattelemasta elämäni sen hetkisiä ajankohtaisia asioita objekteina, joita mielessäni sijoitin järjestykseen tyhjälle kaksiulotteiselle aukeamalle InDesignissa. Ja rakastin sitä! Päivät saattoivat venyä, mutta hauskassa ja ymmärtäväisessä seurassa se ei haitannut. Opin kolmessa ja puolessa kuukaudessa VALTAVASTI niin graafisesta suunnittelusta, kuin itsestänikin. Huomasin, että toisinaan hektinen mainostoimistoympäristö oli kaltaiselleni introvertille hieman liikaa, ja tajusin että freelancerina toimiminen sopii minulle paremmin. Kaiken kaikkiaan työkokeilujaksoni oli ihanan hurja ja opettavainen vuoristorata.

    Tällä hetkellä olen siis toisen vuoden muotoilun opiskelija, ja painopisteeni on tekstiilisuunnittelussa. Viime syksynä perustin myös toiminimen AAVAN, jonka alla teen graafista suunnittelua freelancerina. Erityisen mielelläni teen pieniä vesivärikuvituksia. Freelancer-toimintani on ollut toistaiseksi vielä pienimuotoista, koska haluan keskittyä opiskeluun, mutta onneksi kesällä tulee olemaan aikaa tehdä töitä. Jo muutama kuukausi S-Comilla antoi huikean hyvät edellytykset omalle toiminnalle, ja muotoilun opiskelujen kautta kokemusta on tullut lisää. Paljon on vielä opittavaa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana ainakin suunnitelmani ovat selkeytyneet; tähtään tilanteeseen, jossa voisin elättää itseni tekstiilisuunnittelulla sekä graafisella suunnittelulla, tehdä molempia tasapuolisesti ja paljon (mieluiten Tukholmassa).

    vivi aavan graafinen suunnittelija

    Tuleville Schmidt Communicationsin harjoittelijoille voisin vielä tiivistää, että kyseisessä yrityksessä pääsee todellakin tekemään muutakin kuin (kliseisesti sanottuna) keittämään kahvia. Ja vinkkinä; omistautuneisuus palkitaan ja positiivisella asenteella pääsee pitkälle!

    – Vivi

    P.S.

    Minut löytää tietenkin instagramista:
    AAVAN: https://www.instagram.com/aavan.ai/
    Henkilökohtainen: https://www.instagram.com/vivixingrid/

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    TallennaTallenna

    kolme vuotta S-Comia Mel

    Kolme vuotta S-Comia! Kooste toimintavuodesta on julkaistu

    Kolme vuotta S-Comia • Kesto: 3 min.

    Tänään 26.3. on kulunut kolme vuotta siitä, kun mainostoimisto Schmidt Communications aloitti virallisesti toimintansa. Uskomatonta, kuinka nopeasti aika rientää, juurihan vasta lähetin yrityksen perustamispaperit PRH:lle. Kolme vuotta on aika, jona on tapahtunut paljon – yhden naisen toiminimestä on kasvanut useampia ihmisiä työllistävä osakeyhtiö.

    Viimeinen toimintavuosi on ollut muutoksen ja kasvun aikaa. Olemme terävöittäneet yrityksen identiteettiä ja strategiaa, hioneet toimintatapojamme sekä luoneet hyvän pohjan tulevaisuudelle. Ennen kaikkea olemme saaneet kunnian olla mukana hienoissa projekteissa, auttaneet asiakkaitamme kasvattamaan bisneksiään ja tuottaneet tuhansia materiaaleja digitaalisiin ympäristöihin sekä perinteisiin medioihin.

    Kolme vuotta S-Comia ja vuosi siitä

    Kun pohdin kulunutta vuotta, nousee sieltä esiin muutama jakamisen arvoinen, timanttinen muisto.

    • Huhtikuussa 2017 tiimimme sai vahvistusta, kun toimistomme graafinen suunnittelija Gee aloitti virallisessa työsuhteessa. Työharjoittelijasta kuoriutui todellinen ykkösgraafikko, jonka kädenjälkeä voi ihastella Turun katukuvassa, valtakunnallisissa printtimedioissa, sosiaalisessa mediassa ja useilla verkkosivustoilla.
    • Syyskuussa 2017 julkaisimme uudistetun verkkosivustomme ja avasimme VIP-listan, jonka avulla autamme asiakkaitamme markkinointiviestinnän eri osa-alueilla. Achtung! VIPpiläiset tietävät aina ensimmäisenä, mikä on mielestämme kuuminta hottia juuri nyt.
    • Lokakuussa 2017 lanseerasimme S-Com Shopin, mainostoimiston verkkokaupan, joka palvelee asiakkaitaan 24/7. Tämä projekti sai alkunsa halustamme palvella mikro- ja pk-yrityksiä entistä nopeammin sekä monipuolisemmin. Shop elää ja kehittyy jatkuvasti, seuraavat tuote- ja palvelujulkistukset ovat jo kehitteillä. 😉
    • Marraskuussa 2017 julkaisimme Menesty somessa, 30 + 5 ideaa sisältömarkkinointiin e-kirjan. Kirja haastaa sisällöntuottajat ja markkinoijat luomaan sitouttavia sisältöjä Instagramiin. Suuri kiitos kaikille teille, jotka olette kirjan ostaneet – jatkoa on luvassa.

    Syntymäpäivän kunniaksi kokosimme jo perinteeksi muodostuneen koostevideon projekteista ja keisseistä, joiden parissa olemme saaneet työskennellä kuluneen toimintavuoden aikana. Suuri kiitos kuuluu asiakkaillemme, jotka ovat luottaneet yrityksemme osaamiseen ja palvelun laatuun.

    Tervetuloa uusi toimintavuosi

    Vuodessa ehtii tapahtumaan paljon asioita, pienyrittäjän arki on täynnä melua ja vilskettä. Olen äärettömän kiitollinen yrityksemme osaavasta henkilöstöstä, joka pitää huolen projektien onnistumisesta ja panostaa myös oman osaamisensa ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Välillä olen myös kompuroinut ja ottanut opikseni kohtaamistani haasteista sekä epäonnistumisista.

    Uusi toimintavuosi tulee varmasti olemaan vähintäänkin yhtä vauhdikas kuin edeltäjänsä. Innolla odotan, mitä kaikkea saamme tänä vuonna tehdä ja toteuttaa. Kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, tukijoillemme ja S-Comin tekijätiimille. Olette kaikki ässiä.

    Mel

    Gee

    Seikkailu keltaisessa sadetakissa ja henkisen munan kasvua

    Seikkailu • Kesto: 5 min.

    Olemmehan kaikki kuulleet toistuvasti, miten parhaat reissut tehdään juuri hetken mielijohteesta, niitä ei suunnitella etukäteen ja ne edellyttävät rohkeaa heittäytymistä. Silloin kaikki on mahdollista, impulsiivista, spontaania, täydellistä. Tämä syyskuun ekana viikonloppuna toteutunut seikkailu oli ainakin kaikkea tätä ja jopa ripauksen enemmän.

    Äkkilähtö Saarenmaalle – hell yeah!

    Yleensä olen rehellisesti sanottuna sellainen nukun-ensin-yön-yli -tyyppi ja suunnittelen etukäteen sekä mietin asiat kaikista mahdollisista ja mahdottomista perspektiiveistä. Olimme alustavasti suunnitelleet mökkeilyä Heinolassa, mutta sattuneista syistä saman viikon keskiviikkona mökkeilyn tilalle vaihtui viikonloppu Saarenmaalla. Mikä jottei, ajattelin tällä kertaa, meitsi on messissä. Katsoin säätiedotusta juuri ennen matkaa ja koko viikonlopuksi luvattiin, kyllä, pelkkää vesisadetta. Onneksi tilaamani keltainen Helly Hansen -sadetakki oli juuri saapunut ja pakkasin sen mukaan ihan ekana.

    Seikkailu alkakoon! Lähdin aamulla Turusta Onnibussilla Helsinkiin, Helsingistä Linda Linellä Tallinnaan. Tallinnassa kyytini odotti satamassa, laivani lähtö oli tosin viivästynyt tunnilla, joten olimme hieman jäljessä aikataulusta, tehtiin pikaisesti kauppareissu ja haettiin vesijetti. Meitä oli yhdeksän hengen seurue – seitsemän aikuista ja kaksi lasta. Tallinnasta ajettiin Virtsuun, sieltä lautalla Kuivastuun. Vink vink, lautta-aikataulut ja -liput nykyään näppärästi tästä. Kuivastusta jatkettiin matkaa kohti ystävämme mökkiä, jossa vietimme perjantain ja lauantain välisen yön.

    Kotimaan turisti

    Vielä Eestissä asuessani kävin yhtenään Suomessa, nyt kun asun lahden tällä puolella homma menee päinvastoin, tosin entisessä kotimaassani vierailen nykyään luvattoman harvoin. Ehkäpä se on asioiden luonnollista kulkua toisaalta, mutta maisemanvaihdos tekee välillä hyvää. Olin sitä paitsi käynyt vain kerran aikaisemmin Saarenmaalla, sitäkin lapsena, eli siitä oli tosiaankin jo ehtinyt vierähtää ainakin 20 vuotta, heh. Aikaisin lauantaiaamuna olisin näin aitona “kotimaan turistina” halunnut päästä kierrokselle ja syömään Kuressaaren linnaan, mutta se harmi kyllä aukesi vasta myöhemmin päivällä. Päädyimme ruokailemaan aivan Kuressaaren keskustassa sijaitsevaan kodikkaaseen Mönus Villem pubiin, jossa oli todella laaja valikoima eestiläisiä herkkuja. Pubin valikoimasta löytyi monenlaista niin seurueemme isoille kuin pienille ruokailijoille, ja siellä oli valtava lasten leikkihuone. Eestissä on muutenkin aivan erilainen pubikulttuuri kun esimerkiksi Suomessa. Kaikista pubeista saa safkaa, pubit ovat viihtyisät sekä siistit ja paikalliset itsekin suosivat pubeja, joissa ruoka (ja juoma) on erinomaista sekä edullista. Suomessa pubit ovat suuremmaksi osaksi, no offence, räkälöitä.

    Henkisen munan kasvua

    Ruuan ja kauppareissun jälkeen palattiin mökille. Mökin omistaja pyysi meitä avuksi pihatöihin, sillä uutta polkua varten piti kuulemma kaataa yksi puu. Ei ollut ihan vain yksi puu, ei, pikemminkin pensaikko. Minua ei tarvinnut selvästikään kahdesti pyytää, tietenkin menin avuksi. Viihdyn luonnossa ja ulkona enkä kaihda liata käsiäni. Yhdessä tekeminen antaa sitä paitsi tilaa keskustelulle, yhteisiin talkoihin osallistuminen tai pikemminkin talkoista kieltäytyminen kertoo ihmisestäkin yhtä sun toista. Oli superia touhuta koko päivä ulkona hyvässä seurassa ja sadetakki pääsi samalla ultimaattiseen testiin. 

    Pihatöitä, kyllä, sadetakissa

    Saatiin myös työntää autoa käytiin, kun siitä loppui sopivasti akku pihatöiden valmistuttua. Tällaisen suorituksen jälkeen tuntee väkisinkin itsensä hieman aiempaa kovemmaksi, vahvemmaksi, paremmaksi. Tuntui että minun henkinen muna kasvoi ainakin 10 senttimetriä.

    Spläts!

    Lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi vuokrasimme seurueellemme mökin läheltä Kuressaarea, paikan nimeltä Tõnise Talu. Mökin emäntä oli valmistellut kaiken ennen saapumistamme, laittanut takkaan tulen ja saunan lämpiämään. Heitettiin kamat huoneisiimme ja puettiin märkäpuvut, seikkailu jatkui vesijettiajelulla Muratsissa

    Ajelulla Muratsissa, keltaisessa sadetakissa

    Puin ensin märkäpuvun, sitten pelastusliivin ja niiden päälle sadetakin, hih. Myönnettäköön, se saattaa kuulostaa aavistuksen oudolta, mutta en halunnut kastua sateessa ennen ajelua. Kyllä te tiedätte mitä tarkoitan, ihan loogistahan se on.

    Ja eiku kyytiin! Se fiilis, kun merivesi tuntuu olevan lämpimämpi kuin ilma ulkona, vesisade piiskaa kasvoja niin kovin, että vaivoin saat pidettyä silmät auki. Pidät kiinni niin kovaa kuin suinkaan pystyt, aina välillä iskeytyy aalto vasten kasvoja ja hetkittäin jännittää niin paljon, että on pakko painaa kasvot kiinni edessäsi olevaan. Mutta samalla tuntuu turvalliselta. Niin niin niin päheetä, huhuhh! Enkä lentänyt kyydistä kertaakaan, mikä oli erityisen mieltä ylentävää, meinaa pelkään julmetusti syvää vettä. 

    Ajelun jälkeen mökillä saunottiin, grillattiin, soiteltiin kitaraa ja laulettiin, nautittiin valehtelematta aivan jokaisesta hetkestä. Aamulla vuokramökin ihastuttava emäntä toi meille lautasellisen vastapaistettuja sydämenmuotoisia lettuja, miten sydämellistä hänestä. Jätimme lähtiessämme mökkiin kiitokseksi konvehtirasian ja paketin kahvia.

    Aamupalaksi lettuja vuokramökin emännältä


    Villasukat Tõnise talusta

    Mökissä oli myytävänä myös villasukkia, pipoja ja lapasia – sain lahjaksi sievät valkoiset villasukat, joiden tärkeä tehtävä on nyt lämmittää varpaitani öisin. 

    Seikkailu jatkuu mutakylvyssä

    Meillä oli tarkoitus palata ystävämme mökille siistimään paikkoja ennen paluuta mantereelle. Sunnuntai aamulla laivayhtiö tiedotti, että myrskyn vuoksi kaikki heidän lähdöt oli siltä päivältä peruttu, joten paluumatkani siirtyi seuraavalle päivälle. Ajoimme takaisin mökille sitä edellisenä päivänä raivaamamme uutta polkua pitkin. Koko viikonlopun oli satanut rankasti ja niin se meidän auto sitten jäi siihen, kiinni mutaan. Enhän mä olisi mitenkään edes ehtinyt laivalle ajoissa, tällaiset yhteensattumat hämmentävät todella paljon ja niitä tuli koettu viikonlopun aikana monesti. Auton pelastusoperaatiota varten piti käydä hakemassa kyliltä traktori ja siinä mutakylvyssä menikin sitten useampi tunti. Näin matkan loppumetreillä saimme kokea todellista yhteen hiileen puhaltamisen ja itsellemme nauramisen keventävää vaikutusta.

    Seikkailu jatkuu mutakylvyssä

    Sielunruokaa

    Kerrassaan mieletön ettenkö sanoisi. Tämä seikkailu tarjosi ennen kaikkea ravintoa sielulle ja mainioita sattumia. Käsittelimme näiden sattumien ohella monia kipeitä aiheita, juttelimme vuosia (12 vuotta!) mieliämme painanneista asioista ja oltiin kasvokkain kaukaisen menneisyyden haamujen kanssa. Kerrankin oli tälle kaikelle oikeasti aikaa ja hedelmällinen ympäristö sekä olosuhteet. Henkisen munan kasvu ei ole aina välttämättä helppoa ja rattoisaa, mutta on takuulla yhdistävää ja puhdistavaa, sen voin luvata.

    Seuraavan kerran, kun saat yllättävän puhelun tai odottamattoman kutsun, suunnitelmat muuttuu tai epäröit lähteäkö vai ei – älä epäröi, lähde, uskalla. Tämä on myös note to self 😉

    Saitko kenties kirjoituksestani kipinän, heräsikö nostalgia, ajatuksia tai oivalluksia? Superduper! Kysy, kommentoi, arvostele – kaikki keskustelu on tervetullutta!

    Byeee,
    Gee ✌

     

     

    PS. To be absolutely clear: vaikka sadetakkia saakin tilattua S-Comin kautta, tämä kirjoitus ei ole kaupallinen yhteistyö – minä en saanut sadetakkia ilmaiseksi tai mitään moista nonsenseä. Tuo sadetakki on mielestäni sen verran pähee ja toimiva, hinta-laatusuhdekin erittäin kohdillaan, että hehkutan siitä ihan omasta tahdostani. Jos innostuit ja haluat sellaisen myös itsellesi, ota toki meihin yhteyttä vaikka tästä.

    ykkösgraafikko Gee

    Perunatehtaalta mainostoimisto S-Comin ykkösgraafikoksi

    Ykkösgraafikko • Kesto: 2 min.

    “Moro, help us. Tarvitaan erittäin edustava entinen opiskelijamme messuille haastatteluun. Please pelase please.”

    Tällaisen viestin sain Turun ammatti-instituutista, lähettäjänä entinen opettajani ja suuri innoittajani, tyyppi ketä on aina tsempannut minua. Viestin luettuani mietin, että no hitto, mikä ettei, kuinka suuri kunnia olikaan tulla pyydetyksi. Lisäksi mietin, että olisi niin huippua, jos joku kuuntelijoista saisi mun stoorista potkua omien opintojen aloittamiseen. Haastattelu pidettiin Turun Messuilla TS Olohuoneessa ja aiheena oli ammatinvaihto aikuisena, aihe josta mä tiedän kun tiedänkin yhtä sun toista. Tässä siis Geen tuhkimotarina – eli kuinka perunatehtaan linjatyöntekijästä kuoriutui mainostoimisto S-Comin ykkösgraafikko. 

    TS Olohuone Suomi100 Turun Messut

    Historia

    Taustastani sen verran, että olen suorittanut aikuiskoulutuksessa työn ohella kaksi tutkintoa. Ensimmäinen oli Turun ammatti-instituutin liiketalouden perustutkinto, valmistuin toimisto- ja talouspalveluiden merkonomiksi vuonna 2013. Kyseinen koulutus antoi hyvän pohjan ja teinkin vuosia toimistotöitä.

    Olen tehnyt yli 10-vuotisen työhistoriani aikana oikeastaan jos jonkinsorttista duunia, hah. Kesätöitä koulun ohella mansikkamyyjänä, lasten leirillä keittiöapulaisena ja kahvilatyöntekijänä. Aloitin vuonna 2006 Suomeen muutettuani tehdastyöntekijänä Etelä-Pohjanmaalla, vuonna 2007 muutettuani Turkuun etenin sairaala-apulaisesta muutaman muun duunin ja mutkan kautta perintäasiantuntijaksi ja kuntokeskusvastaavaksi. You name it, I did it!

    Kohti media-alaa, mainostoimisto täältä tullaan!

    Pitkäaikainen (lue: ikuinen) polte graafiselle alalle sai minut hakeutumaan uudelleen opiskelemaan julkaisugraafikko-koulutukseen. Heti koulutuksen alettua prässäsin itseni mainostoimisto S-Comille harjoitteluun – olin päättänyt, että se on ainoa oikea mesta mulle. Harjoittelussa sain ekasta päivästä lähtien tehdä ihan oikeita asiakastöitä, imin itseeni kaiken tiedon, mitä irti lähti. Ja tänä vuonna suoritinkin media-alan ammattitutkinnon. Valmistuttuani ja harjoittelun päätyttyä Mel pyysi mut duuniin S-Comille.

     

    Mainostoimisto S-Comin graafikot

    Klisee?

    Kenties tästä tuli fiilis, että mulla on ollut tosi iisii ja kaikki on taianomaisesti sujunut ihan kuin itsestään. Usko pois, tuuri tai onni on ollut todella kaukana mun polulta. Olen pistänyt itseni likoon jokaista solua myöten, muutin 16-vuotiaana vieraaseen maahan ja rakensin kaiken nollasta. Olen tehnyt paskaduunia ja äärettömän pitkää päivää, samalla opiskellut, jotta nyt voin sanoa, että ei kiitos enää. Jotta nyt voin elää nauttien ja tehden just sitä mun omaa juttua, mun unelma-ammatissa. Ja mikä parasta, työssäni mahdollisuudet ovat loputtomat, aina on jotain uutta ja jännää – juuri siksi jumaloin tätä.

    Yksi neuvo

    Kerroin tämän samaisen stoorin haastattelussa ja sen jälkeen annoin kuuntelijoille oikeastaan yhden neuvon. Ja se on seuraava: “Tee se! Uskalla! Laita itsesi likoon, ole riittävän itsekäs ja saavutat just sen, mitä haluat, mistä eniten haaveilet! Todennäköisesti saat aikaiseksi jopa paljon enemmän, kuin edes osasit kuvitella. Eletäänhän täs itseämme varten, eiksje. Go for it, dare to dream big and make it real!”

    Coming soon

    Minulta voit jatkossa(kin) odottaa sekalaista selektiota duunijutuista ja vapaa-ajastani, lisäksi tulossa mm. tuotetestauksia äärimmäisissä tositilanteissa ja muita satuiluja. Stay tuned! Superduper huippua kun olet mukana, kiitos 😉

    Paljon tsemppiä syksyyn ja kaikkeen, mihin ikinä päätätkin ryhtyä,

    Gee