Toimistoassistentti Liisa Behind S-Com

Toimistoassistentti Liisa – Kirstunvartija

Toimistoassistentti Liisa – Kirstunvartija  • Kesto: 6 min.

Moikka! Olen Liisa, 21-vuotias toimistoassistentti Turusta. Moni siellä ruudun toisella puolella tuntee minut kuitenkin paremmin kirstunvartijana, ja jotkut jopa talousjyränä. Olen toimistomme kuopus, mutta silti eniten maailmaa nähnyt veteraani.

Harjoittelun kautta hommiin

Aikoinaan koulussa koitti hetki, kun piti hakea työharjoitteluun johonkin toimistoon, eikä minulla ollut vielä paikkaa. Opettajani ehdotti minulle S-Comia, mutta näin Melinan opettajalle sähköpostilla lähettämän vaatimuslistan. Lista oli niin pitkä, että se olisi saanut kovimmatkin toimistokonkarit juoksemaan karkuun, ja minun pitäisi hakea sinne harjoitteluun? Noh, vaihtoehdot ja aika olivat vähissä, joten minun ei auttanut muu kuin hakea.

Yllättäen pääsin kuitenkin haastateltavaksi, ja siinä heti selvisikin, että olemme molemmat samalta paikkakunnalta kotoisin ja tunnemme toistemme sisarukset. Alun peloista huolimatta yhteisiä asioita löytyi pian lisääkin. Haastattelu meni niinkin hyvin, että sain vakuutettua Melinan, ja lähdin kotiin työharjoittelupaikka takataskussa! 

Harjoitteluni Schmidt Communicationsilla kesti pari kuukautta. Tänä aikana opin uskomattoman paljon kaikkea uutta, ja harjoittelupaikkana se oli mitä mahtavin! Läksiäisissäni lupasin, että “Järvinen palaa vielä.”

Aikaa kului 2-3 kuukautta, kunnes sain puhelun Melinalta. Hän kertoi olevansa aivan pulassa eikä hän pärjää ilman minua. Totesin hänelle vain, että ”Olen odottanut tätä puhelua”. Aloitin viralliset toimistoassistentin työni S-Comilla elokuussa 2016 ja sain kunnian olla historiamme ensimmäinen palkkalistoilla oleva työntekijä!

Toimistoassistentin arkea

Toimistoassistentin tehtäviini kuuluvat niin laskutus, budjetointi, alustavan kirjanpidon toteutus ja yleiset assistentin tehtävät. Lisäksi vastaan myös tekstiileihin liittyvistä työtehtävistä. Kaikista tärkein työni toimistolla on kuitenkin Dianan hyvinvoinnista huolehtiminen <3

Liisa ja Diana

Törmään lähes jokaisena työpäivänäni johonkin vaikeaan asiaan, mutta ratkaisu löytyy aina tavalla tai toisella. Vaikeinta työssäni on ollut graafiseen suunnitteluun liittyvät tehtävät, jotka ei tosiaan ole minun juttuni. Varsinkin alan ammattisanasto saa toimistoassistentin pään pyörälle, ja vektorit sun muut ovat yleensä hepreaa minulle. Kerran totesin kuitenkin jonkun työn jälkeen, että ”kyllä minultakin graafista silmäkulmaa löytyy”. Jotain huvittavaa siinä vissiin oli, kun muut nauroivat 😀

Töiden ja vapaa-ajan tasapaino

Ei ehkä uskoisi, kun näkee minut toimistolla ja työn parissa, että olen sisimmiltäni todella herkkä luonteeltani. Ihmisenä olen todella tarkka ympäristöstäni ja tavaroistani. Yritän myös joskus olla hauska jutuillani, vaikka ainoa joka nauraa onkin yleensä Melina.

Töiden ulkopuolella harrastan lentopalloa ja urheilu ylipäänsä on vahvasti läsnä vapaa-ajallani. Rakastan sitä, että koti on siisti. Siksi siivoilenkin kotiani päivittäin tavalla tai toisella. Tykkään myös nähdä ystäviäni. Näin talvisaikaan ja varsinkin kun on pimeää, haluan vain istua kotona sohvalla, katsoa hyvää sarjaa ja poltella kynttilöitä ja viettää aikaa paremman puoliskoni kanssa. Olen myös joulua rakastava ihminen, joten joulukuusen haku sisälle on jo tapahtunut aikoja sitten!

Miten mainostoimistoympäristö vaikuttaa toimistoassistentin hommiin?

Kiinnostavaa tästä toimistoassistentin työstä tekee se, että jokainen työpäivä on jollakin tapaa erilainen – samanlaisia päiviä on harvoin. Ja tietenkin se on kiinnostavaa, kuinka läheltä koko yritystä ja yrittäjyyttä pääsee katsomaan. Parasta S-Comissa on se, että sinulle annetaan vastuuta, ja työhösi luotetaan. Meille myös annetaan paljon mahdollisuuksia, mitä en voisi kuvitella saavani missään muualla. On se sitten opiskeluun liittyvä tai mihin vaan, niin vastaan tullaan.  

Toimistollamme on aina hauskaa ja nauru raikaa, viimeistään kun jokainen on heräillyt ja saanut aamun kofeiiniannoksensa. Välillä säälin harjoittelijoitamme ja jopa asiakkaitamme, kun olemme niin eloisa porukka, mutta kyllä töissä hauskaa saa olla ja onneksi kaikki sen ymmärtää! Kun meillä esimerkiksi aloittaa uusi työntekijä, niin alkuun kaikki ovat hyvin sivistyneitä. Mutta ei tainnut ehtiä markkinointikoordinaattorimme Tuomaskaan olla montaa päivää töissä, ennen kuin hänen parisuhdeasiat sun muut oli jo selvitetty. Ei se häntä kuitenkaan säikäyttänyt, onhan hän vielä palkkalistoillamme 🙂 Olemme Melinan kanssa äänekäs parivaljakko, mutta viimeisin harjoittelijamme Alice osasi kyllä laittaa meille samalla mitalla takaisin. 

Jatko S-Comilla?

Tavoite on ollut jo pitkään, että voisin työskennellä kokoaikaisesti S-Comin toimistolla ja taloudenhallinnan puolella. Vielä se päivä ei ole koittanut, mutta ehkä pian! Nykyiset tehtäväni S-Comilla ovat niitä, joissa haluan loistaa vielä lisää, joten olen tyytyväinen rooliini ja tehtäviini. Mutta mitään ei voi sanoa varmaksi, asiat saavat kehittyä omalla painollaan ja päivä kerrallaan!

Kiitos ajastasi ja että luit S-Comin elämänkertani!

Psst! Lue myös meidän ykkösgraafikkomme Geen tai markkinointikoordinaattori Tuomaksen blogit ja tutustu koko jengiin!

Työssäoppimisjakso S-Comilla Harjoittelija

Työssäoppimisjakso S-Comilla – Alicen tarina

Työssäoppimisjakso S-Comilla – Alicen tarina • Kesto: 5 min.

Heips! Olen Alice, 31-vuotias ensimmäisen vuoden media-alan opiskelija Turusta. Opiskelen media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa, mediapalvelujen toteuttajaksi Novida ammattiopisto ja lukiossa, Loimaan toimipisteellä.

Kuulun omituisten otusten kerhoon. Olen takkutukka, introvertti, luova persoona ja omaan vahvan intuition. Rakastan herätä aamuisin hitaasti kahvin kera. Tykkään ja tarvitsen paljon omaa aikaa, jolloin saan ladattua akkuni täyteen. Vapaa-aikanakin teen monesti koulutehtäviä, jos en keksi mitään järkevämpää tekemistä.

Harrastuksia löytyy muutama. Tykkään tehdä monipuolisesti erilaisia käsitöitä, kuten neulontaa, virkkausta ja ompelua, käyn salilla, pelaan frisbeegolfia ja luen kirjoja. Käyn aika usein kirjastossa, jos en lainaamassa kirjoja, niin tekemässä koulutehtäviä, sillä ajatukseni juoksevat paremmin kirjastossa kuin kotona.

Ensimmäisen työssäoppimispaikan etsintä

Melina kävi koululla kertomassa itsestään ja yrittäjäpolustaan työelämässä toimimisen tunnilla. Tykkäsin kovasti Melinan tyylistä kertoa ja opettaa asioita. Sain kipinän, että työssäoppiminen Schmidt Communicationsilla voisi olla mielenkiintoista. Tarvitsen nimittäin todella kärsivällisen ihmisen opettamaan asioita minulle. Olen hidas oppimaan ja silloin tällöin myös aikamoinen säheltäjä.

Kun tuli vihdoin ja viimein aika hakea sitä ensimmäistä työssäoppimispaikkaa, laitoin Melinalle sähköpostia ja soitin perään viisi päivää myöhemmin. Kävi ilmi, ettei Melina pystynyt ottamaan harjoittelijaa, koska hän etsi uusia tiloja firmalleen. Sovimme kuitenkin, että tulen jossain vaiheessa myöhemmin heille harjoitteluun.

Melinan kanssa juteltuani kysyin opettajaltani ideoita, mistä voisin hakea työssäoppimispaikkaa. Sain listan eri yrityksistä, sekä sen lisäksi googletin Turun alueella olevia firmoja, jotka voisivat olla mielenkiintoisia. Osa yrityksistä vastasikin hakemuksiini, etteivät pysty ottamaan joko sen takia, että heillä oli jo harjoittelija valittuna, ovat liian kiireisiä, etteivät ehdi opastamaan tai eivät voi ottaa, kun minulla ei vielä ole perustaidot hallussa.

Lopulta sain puhelun firmasta X, joka tekee teippauksia ja mainoksia Turun alueella. Kävin haastattelussa ja sain paikan! Työssäoppimisjaksoni ehti kuitenkin kestää vain kaksi päivää, ennen kuin sain ilmoituksen, ettei heillä kuitenkaan riitä aikaa perusteelliseen opastukseen. Koska minulla ei vielä ollut kaikkia perustaitoja hallussa, ei minun kannattanut vain perata ja leikata teippejä koko harjoittelujakson ajan. Se uutinen oli pahin mahdollinen painajainen, mutta ymmärsin heitä hyvin.

Taas kysyin opettajaltani ideoita, että mitäs nyt tehdään ja jatkoin Googlen kimpussa etsien paikkoja. Opettajan painostuksella laitoin myös uudestaan Melinalle viestiä, vaikka tiesin hyvin, ettei hän pystyisi todennäköisesti minua ottamaan harjoitteluun. Muutaman sähköpostiviestin vaihdettuani Melinan kanssa laittoi hän minulle kuitenkin viestiä, ”Selvä homma, tervetuloa meille!”.

Ensimmäisen harjoittelujaksoni tavoitteet

Tein itselleni listan tavoitteista, joita halusin ensimmäisellä harjoittelujaksolla olevan.

  • oppia paremmin käyttämään Adoben ohjelmia
  • tutustua media-alaan
  • oppia uutta
  • tutustua uusiin ihmisiin
  • tehdä monipuolisesti eri tehtäviä
  • haastaa itseni joka päivä

Työssäoppimisjaksollani olen saanut saavutettua kaikki tavoitteeni. Olen päässyt tekemään erittäin monipuolisesti eri tehtäviä. Melina on antanut erinomaisia harjoituksia, jotta taitoni harjaantuisivat ja siinä samalla oppisin käyttämään monipuolisemmin Adoben ohjelmistoja. Koulussa en niin hirveästi käyttänyt InDesignia, mutta työssäoppimisjaksolla olen käyttänyt kaikista eniten Photoshop- ja InDesign-ohjelmia.

Tämän lisäksi olen päässyt tekemään ihan oikeita asiakastöitä. Työssäoppimisjakson alussa hyperventiloin minkä kerkesin, koska pelkäsin, että pilaan työn tai en saa sitä ajoissa valmiiksi. Kuitenkin jo jakson puolessa välissä en enää hyperventiloinut ollenkaan, ja piti ihan miettiä, mistä aiheesta voisi edes vähän vetää paniikin tynkää, kun arki oli tasaantunut jo liian paljon.

Harjoittelija Alice värikartat työssäoppimisjaksolta

Monipuolinen työssäoppimisjakso

Työssäoppimisjakso on ollut todella monipuolinen ja en edes osannut kuvitella, että oppisin niin paljon uusia asioita ja saisin kokea paljon uutta. Mieluisaa on ollut myös tutustua uusiin ihmisiin. Työkaverini ovat erittäin mukavia. Tulen kaikkien kanssa todella hyvin juttuun ja he kestävät hirveän hyvin minun tosi huonoa ja mautonta huumoriani.

Tämän työssäoppimisjakson jälkeen pidän edelleen kaikki kortit avoimina ja yritän oppia mahdollisimman paljon kaikkea, mitä media-alasta opetetaan. Kaipa se jossain vaiheessa kirkastuu mieleeni, että mitkä ovat ne minun juttuni ja osaamisalueeni, joita sitten tulen tekemään työelämässä. Media-alan opinnoissani haluaisin päästä kokeilemaan videokuvaamista sekä editointia ja monikameratuotannossa työskentelyä.

Työssäoppimisjakso on tullut päätökseensä, mutta minut löytää somesta:

Instagram: @copylucifer Facebook: @Nodumofficial

—-

S-Comin tiimi kiittää ja kumartaa Alicelle! Lisää harjoittelijoiden kirjoittamia blogeja löytyy myös Viviltä ja Elinalta 🙂

Vivi harjoittelija Harjoittelija

Missä he ovat nyt: Vivi

Missä he ovat nyt: Vivi • Kesto: 4 min.

Vivi tässä hei! Arkkitehtuurista, fonteista ja upeista käyntikorteista innostuja, musiikin, mustan kahvin ja aikaisten aamujen rakastaja. Ja mikä olennaisinta: Schmidt Communicationsin harjoittelija vuodelta 2016.

Päädyin S-Comille osittain sattuman kautta. Alkuvuodesta 2016 tuoreena turkulaisena ja työttömänä hain työkokeiluun painotalo Prigiin. Mielenkiintojeni kohteiden perusteella he kuitenkin kertoivat tietävänsä sopivamman paikan minulle, ja muutaman päivän kuluttua sainkin soiton Melina Schmidtiltä, S-Comin yrittäjältä. Olin uusi paikkakunnalla, ja S-Com vielä suhteellisen pieni toimija, joten en ollut kuullut heistä. Pääsin haastatteluun, jossa paikalla Melinan lisäksi oli silloinen asiakkuuspäällikkö (kaikilla meillä kolmella oli sattumalta tekonahkaiset housut jalassa). Toimistona toimi niihin aikoihin Melinan koti idyllisessä lähiössä. Olin mielettömän innoissani; pääsin työskentelemään ad-assistenttina, tyylikkäässä kotitoimistossa, osaavien ja intohimoisten ihmisten parissa!

Artesaanista graafiseksi suunnittelijaksi

Itse olin valmistunut ammattikoulusta tekstiili- ja vaatetusalan artesaaniksi keväällä 2015, mutta ollut jo ennen sitä varovaisen kiinnostunut graafisesta suunnittelusta. Erityisesti kuvittaminen ja taittotyöt kiinnostivat ja tuntuivat omalta jutulta. Ammattikoulussa olin hieman tutustunut Adoben ohjelmistoihin, joten täysin nollasta en siis lähtenyt. Jo ensimmäisenä päivänä S-Comilla osaamiseni täydentyi, kun opin CMYK:in ja RGB:n eron, tein pienen mainoksen asiakkaalle ja sain käsiini Typografian käsikirjan. Sain käyttööni MacBookin, kärsivällistä opastusta joka ikiseen asiaan josta kysyin, sekä ison kupin kahvia aamuisin toimistolle saapuessani. Työtoverit olivat ihanan räiskyviä ja suvaitsevia persoonia, joiden seurassa pystyi olemaan oma itseni ja työn ohella käymään elämän kriisejä läpi.

ad-assistentti harjoittelija

Kolmen ja puolen kuukauden aikana minut tutustutettiin Pantone-värikarttoihin, visuaalisiin identiteetteihin ja typografian maailmaan. Pääsin tekemään mainoksia verkkoympäristöön sekä perinteiseen printtimediaan, sisältöä sosiaaliseen mediaan, logoja ja kuvitustöitä, sekä valokuvaamaan. Minut otettiin myös mukaan asiakastapaamisiin sekä vierailulle yhteistyökumppaneiden yrityksiin. Kun työkokeilujaksoni aikana hain opiskelemaan ammattikorkeakouluihin, sain S-Comin tyypeiltä kaiken lisäksi henkistä tukea ennakkotehtäviin ja pääsykokeisiin (kiitos!). Sopivasti työkokeiluni päätyttyä kuulin heti seuraavalla viikolla päässeeni Turun AMK:n muotoilun linjalle.

Työkokeilujaksoni S-Comilla oli tehokas. Jossain vaiheessa olin tehnyt niin paljon layouteja, että havahduin kesken työpäivän ajattelemasta elämäni sen hetkisiä ajankohtaisia asioita objekteina, joita mielessäni sijoitin järjestykseen tyhjälle kaksiulotteiselle aukeamalle InDesignissa. Ja rakastin sitä! Päivät saattoivat venyä, mutta hauskassa ja ymmärtäväisessä seurassa se ei haitannut. Opin kolmessa ja puolessa kuukaudessa VALTAVASTI niin graafisesta suunnittelusta, kuin itsestänikin. Huomasin, että toisinaan hektinen mainostoimistoympäristö oli kaltaiselleni introvertille hieman liikaa, ja tajusin että freelancerina toimiminen sopii minulle paremmin. Kaiken kaikkiaan työkokeilujaksoni oli ihanan hurja ja opettavainen vuoristorata.

Tällä hetkellä olen siis toisen vuoden muotoilun opiskelija, ja painopisteeni on tekstiilisuunnittelussa. Viime syksynä perustin myös toiminimen AAVAN, jonka alla teen graafista suunnittelua freelancerina. Erityisen mielelläni teen pieniä vesivärikuvituksia. Freelancer-toimintani on ollut toistaiseksi vielä pienimuotoista, koska haluan keskittyä opiskeluun, mutta onneksi kesällä tulee olemaan aikaa tehdä töitä. Jo muutama kuukausi S-Comilla antoi huikean hyvät edellytykset omalle toiminnalle, ja muotoilun opiskelujen kautta kokemusta on tullut lisää. Paljon on vielä opittavaa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana ainakin suunnitelmani ovat selkeytyneet; tähtään tilanteeseen, jossa voisin elättää itseni tekstiilisuunnittelulla sekä graafisella suunnittelulla, tehdä molempia tasapuolisesti ja paljon (mieluiten Tukholmassa).

vivi aavan graafinen suunnittelija

Tuleville Schmidt Communicationsin harjoittelijoille voisin vielä tiivistää, että kyseisessä yrityksessä pääsee todellakin tekemään muutakin kuin (kliseisesti sanottuna) keittämään kahvia. Ja vinkkinä; omistautuneisuus palkitaan ja positiivisella asenteella pääsee pitkälle!

– Vivi

P.S.

Minut löytää tietenkin instagramista:
AAVAN: https://www.instagram.com/aavan.ai/
Henkilökohtainen: https://www.instagram.com/vivixingrid/

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Matkalla työelämään – Elina Harjoittelija

Matkalla työelämään

Matkalla työelämään • Kesto: 4 min.

Moikka! Nimeni on Elina, mutta lähes kaikki sanovat minua Elluksi. Asun Mellilässä ja tulen sieltä asti työssäoppimaan Turkuun Schmidt Communicationsiin. Perheeseeni kuuluu lisäkseni äiti, isä, sekä kolme sisarusta; kaksi isoveljeä ja isosisko. Osana perhettäni on myös kolme kissaa, kaksi koiraa, torvimyyrä ja kilpikonna. Opiskelen media-alaa kolmatta vuotta Novida, ammattiopisto ja lukiossa, Loimaan toimipisteellä ja kirjoitan Auranmaan viikkolehden nuortenpalsta Smashia. Ulospäin olen blondi kiharapää ja olen 163 cm pitkä (pätkä). Kun kuitenkin raapaisee pintaa hieman syvemmälle, käy ilmi, että  olen niitä ihmisiä jotka nukkuvat kaikkialla korvatulpat päässä ja juovat kahvinsa mustana. Olen ihminen joka hymähtää kuin naurahtaen kun minulle puhutaan, vain ilmaistakseni, että olen kuunnellut ja sisäistänyt kuulemani, en naurahtaakseni. Olen myös ihminen, joka rakastaa haasteita ja eläimiä. Tässä blogitekstissä kerron teille matkastani työelämään.

Kun olin lapsi halusin olla isona laulaja tai näyttelijä. Vaikka kotona ja autossa tulee välillä lauleltua, olen ne haaveet piilottanut vaatekaapin perälle kätköön. Kahdeksannella luokalla Kosken seudun yläasteella jatko-opintopaikkaa miettiessäni pohdin, mitä oikein haluan tehdä isona. Silloin olin ehdottomasti sitä mieltä, että haluan olla psykologi. Otin selvää psykologin vaatimasta koulutuksesta, mutta polku psykologin opintoihin vaatii lukion allensa. Näin itseni tulevaisuudessa istumassa lukion penkillä. Taustalle kuitenkin hiipi ajatus, että jos lukion jälkeen en haluakkaan enää psykologiksi? Olisin ilman ammattia ja pitäisi aloittaa alusta. Silloin ensimmäisen kerran ajatus kaksoistutkinnosta valloitti mielen. Opintojen jälkeen minulla olisi ammatti opiskeltuna pohjalle ja pääsisin mahdollisesti kouluttautumaan psykologiksi yliopistoon. Enää pitäisi vain löytää itseä kiinnostava ala.

Nuortenpalsta Smash

Eräänä iltapäivänä koulun jälkeen äiti näytti minulle lehdestä ilmoituksen. ”Auranmaan viikkolehti etsii nuoria toimittajia nuortenpalstalle”, luki mainoksen otsikkona. En kauaa miettinyt päätöstä lähteä hakemaan työpaikkaa koulun ohelle, vaan otin haasteen välittömästi vastaan. Jo samana päivänä kirjoitin sähköpostia ja lähetin hakemuksen eteenpäin. Parin päivän päästä istuinkin jo ensimmäisen työpaikkani haastattelussa. Työ on antanut minulle enemmän kuin kokemusta olla kanssakäymisissä tuntemattomien ihmisten kanssa, Auranmaan viikkolehti sai minut myös kiinnostumaan media-alasta. Päätin ottaa alasta selvää enemmän ja kirjoittelin sähköposteja Loimaan ammattikouluun ja kyselin kaksoistutkinnosta. Maisemanvaihto tutuksi ja turvalliseksi muodostuneesta Koskesta oli pelottava ajatus, sillä ystäväni jäivät Koskelle, tai lähtivät opiskelemaan Saloon. Pidin kuitenkin mielessäni opinto-ohjaajani sanat: ”Älä lähde opiskelemaan sinne minne kaverisi menevät, vaan lähde opiskelemaan sinne minne itse haluat”, ja niin aloitin kaksoistutkinnon opiskelun syksyllä 2015 Loimaalla, josta ammatillisella puolella opiskelen media-alaa.

Media-alan opinnot alkakoon!

Ensimmäisestä koulupäivästä ammattikoulussa muistan erityisesti sen, kun ensimmäisen kerran astuin Turuntien koulurakennukseen ja onnistuin vielä eksymään. Olin täysin hukassa. Terveydenhoitajan opastuksella kuitenkin löysin nykyisen luokkani pariin, josta en tuntenut ketään. Muistan vieläkin opintojemme ensimmäisen tehtävän. Opettelimme Photoshopissa kopioimaan kuvasta lampaan ja liittämään sen samaan kuvaan uudestaan. Se oli jo mielestäni siistiä ja olin ylpeä työstäni. Se oli silloin iso juttu. Muistaakseni otin siitä kuvan Snapchattiin ja jaoin sen kavereille saatetekstein ”Kyl musta viä media-assistentti tulee”, jep jep.

Ensimmäisen vuoden näyttötehtävänä oli luoda tapahtuma, valokuvata ja videoida se ja tehdä tapahtumalle verkkosivut. Minun tehtäväni oli tehdä sivut. Innostuin verkkosivujen tekemisestä todella paljon. Tutkin ja kokeilin eri asioita ja vietin monta iltaa vain Dreamwieverin parissa. Siitä lähtien olen ollut innoissani nettisivuista ja olen varma, että niitä haluan tehdä myös jatkossa.

Työssäoppimaan – mutta minne?

Toisen opiskeluvuoden lopulla tuli jälleen aiheelliseksi miettiä seuraavaa työssäoppimispaikkaa. Melina on pari kertaa käynyt kertomassa  itsestään ja yrittäjyyspolustaan. Salaa mielessäni olin jo kauan sitten päättänyt, että lähden Melinalle työssäoppimaan. Olin kuullut kehuja, että Schmidt Communications on paikka, jossa oppii todella paljon, joten sinne olisi pakko päästä. Ilmaisin päätökseni opettajalleni ja hän kannusti minua ottamaan Melinaan yhteyttä jo kesälomalla. Ja näin tein. Kolmannen lukuvuoden alettua sain nopeasti ennakkotehtävän, jossa suunnittelin yritykselle nettisivujen ulkoasun. Tehtävän palautus jännitti todella paljon ja lopulta opettajani kannustuksesta painoin sähköpostin ”lähetä”-nappia. Pian tehtävän palautuksen jälkeen jo ajaa hurautin autolla ensimmäistä kertaa yksin Turun keskustaan. Eihän Mellilässä asuva nuori naisenalku osannut ennakoida ja ottaa parkkirahaa mukaan. Turun maksullisien parkkipaikkojen määrästä sokaistuneena löysin vihdoin vapaan parkkipaikan, puoli tuntia sovitun tapaamisen alkamiskohdan jälkeen. Minun kaltaiselle tarkalle kellonkyttääjälle tämä oli äärimmäisen noloa. Vastassa oli kuitenkin rento ja ymmärtäväinen vastaanotto, sekä häntää heiluttava karvaturri. Lopulta työssäoppimispaikkahan sieltä tuli!

Aurajoki Turussa

Jo ensimmäisien viikkojen aikana olen oppinut aivan hirveästi kaikenlaista uutta. Positiivisena yllätyksenä koin ison vastuun kantamisen heti alusta lähtien, kun sain työni alle ensimmäisen asiakastyöni. Tulin hakemaan työssäoppimispaikaltani oppia, kokemusta sekä työn tuntua ja sitä olen jo nyt saanut. Mellilän hiljaisesta maalaismaisemasta muutos Turun viiden ruuhkaan ja keskustan hulinaan oli melko yllätys. Työssäoppimiseni ensimmäisenä päivänä, kun kävin keskustassa syömässä, totesin Melinalle: ”Todella outoa kävellä Turun keskustassa yksin”. Yleensä olen tehnyt matkat Turkuun kavereiden tai perheen kanssa. Odotan työssäoppimiseltani monipuolista oppimista, jota olen jo tähän mennessä saanut runsaasti. Erityisesti odotan sivustojen luomista ja taitojeni kehittymistä entisestään.

Nähdään pian! työelämään – Kotikonnut Mellilä

Matkalla tulevaisuuteen – kaikki ovet ovat auki!

Lähitulevaisuudessa koulun jälkeen lähden heinäkuussa armeijaan. Se on ollut yksi haaveistani pienestä pitäen. Armeijan jälkeen aion lähteä jatko-opiskelemaan lisää nettisivujen tekemistä.  Nettisivujen luomisessa minua kiinnostaa koodaaminen ja ulkoasun asettelu. Psykologiksi opiskelemisen haaveet ovat jääneet hieman taka-alalle, mutta en ole sitä vielä kokonaan pois sulkenut. Tulevaisuus näyttää mitä se tuo tullessaan.

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna